Pentujen
synnytykseen varaudutaan hyvissä ajoin. Emälle laitetaan reilusti
viikkoa ennen laskettua synnytyksen ajankohtaa oma pesälaatikko,
johon se voi käydä rauhassa tutustumassa ja nukkumassa niin
halutessaan. Laatikkoon on laitettu pohjalle sanomalehtiä sekä
pehmikkeitä (pyyhkeitä tai teddyä). Kun synnytys alkaa olla
käsillä alkaa narttu olemaan levoton ja se rupeaa kaivamaan
sohviin ja sänkyjen alle pesäpaikkaa. Tällöin olemme ohjanneet
nartun omaan laatikkoonsa, ja siellä se sitten aloittaa "raivokkaan" pesänrakennuksen
repimällä alustoja.
Pennut syntyvät kääpiöpinsereillä suhteellisen
helposti, eikä eläinlääkäriä kovinkaan usein tarvita. Ensisynnyttäjä
tarvitsee yleensä hieman enemmän ihmisen apua kuin kokenut
narttu, etenkin ensimmäisen sikiöpussin rikkomisessa, mutta
pääasiassa nartut hoitavat synnytyksen parhaiten kun ihminen
vain seuraa vieressä sen enempää häiritsemättä.
Kääpiöpinserit saavat keskimäärin 4 pentua,
mutta myös 7 pennun pentueet ovat aivan mahdollisia (Onda's
S ja T -pentueissa oli 7 kummassakin ja Onda's Z -pentueessa
6 pentua). Vastasyntyneen pennun paino voi olla 100 - 230 grammaa,
mutta keskimäärin pentu painaa noin 150-170 grammaa. Vaihtelua
kääpiöpinseripentujen syntymäpainoissa on.
Kun pennut ovat kaikki syntyneet vaihdetaan
puhtaat alustat ja seurataan, että jokainen pentu saa varmasti
imettyä emon nisästä maitoa. Maito tulee aalloittain eikä jatkuvasti,
siksi on tärkeää katsoa, että jokainen pentu on nisällä ja
imee silloin kun maitosuihku on käsillä. Ison pentueen ollessa
kyseessä on tärkeä varmistaa, että jokainen pentu saa maitoa
ainakin parin tunnin välein.
Emo ei useinkaan halua jättää pentuja kovinkaan
pitkäksi aikaa yksin, vaan käy pikaisesti pisulla ulkona. Alustoja
vaihdettaessakin emä on tarkkana, ettei yksikään pentu joudu
väärään paikkaan. Aluksi pentujen puhtaanapito sujuu helposti
kun emä syö kaikki jätökset, tämä on aivan luonnollista koiraeläinten
toimintaa.
Ensimmäiset kaksi viikkoa pennut vain nukkua
köllöttelevät ja syövät, ja jonkin verran inisevät "eksyttyään" pentulaatikon
toiseen nurkkaan. Pentuja punnitaan aluksi päivittäin, jotta
nähdään, että niiden paino kehittyy normaalisti. Jonkin verran
pennut ottavat jo horjuvia kävelyaskeleitakin. Parinviikon
ikäisenä niiden silmät ja kuulo alkavat avautumaan. Ne reagoivat
ääniin värisyttämällä korviaan ja nostamalla päätään. Pennut
yrittävät myös jo hieman leikkiä pureskelemalla emon tassuja
ja toisiaan. Tässä vaiheessa pennut kehittyvät todella nopeasti.
Emo syö Eagle Pack Puppy koiranruokaa kanto-ajan
lopusta sekä imetyksen ajan. Jos kyseessä on suuri pentue,
jolloin pennut kuluttavat voimakkaasti emon ravintovaroja,
annetaan lisäksi Esbilac -maitovastiketta.
Pennut saavat ensimmäisen kerran muuta, kuin
emänmaitoa 4 viikon ikäisenä. On tärkeää, ettei pennun herkkää
suolistoa rasiteta tätä aikaisemmin muulla kuin emänmaidolla.
Ensimmäisellä aterialla pennut saavat liotettua Eagle Pack
Puppy ruokaa sekoitettuna Esbilac -maitovastikkeeseen. Ruoka
on helposti litkittävää "velliä". Tätä pennut syövät
hyvällä ruokahalulla. Ensimmäinen ruokailu on kyllä usein hyvin
sottaista puuhaa, kun pennut syöksähtelevät ruoka-astian yli
ja levittävät "vellin" ympäriinsä. Ruokinta kertoja
lisätään pikkuhiljaa niin, että niitä on 3-4 päivässä (riippuu
pentueen koosta ja emon maidontuotannosta). Siinä vaiheessa
kun pennut alkavat syömään muutakin kuin emänmaitoa, emot yleensä
lopettavat pentujen jätösten siivoamisen ja sotkua papereihin
alkaa tulla. Tällöin pentuaitausta pestään parinkin kertaa
päivässä ja aluslehtiä vaihdetaan sitä mukaa kun ne sotkeentuvat.
Pennuille annetaan ensimmäinen loishäätö noin
3 viikon ikäisenä, toisen kerran 5 viikon ikäisenä ja vielä
kolmaskerta 7 viikon ikäisenä. Pennulle on hyvä antaa loishäätö
vielä 10 viikon ikäisenä kaksi viikkoa ennen rokotusta.
Pentujen kanssa puuhaillaan päivittäin. Niitä
rapsutellaan ja laitetaan selälleen sylissä, korvat ja tassut
tutkitaan, näin pennut tottuvat käsittelyyn. Jos ilmat ovat
suotuisat ollaan ulkona mahdollisimman paljon heti 4 viikon
ikäisestä lähtien. Kaikki perheemme koirat saavat olla pentujen
kanssa tekemisissä. Kun pennut alkavat liikkumaan ne siirretään
isompaan pentuaitaukseen, jossa niillä on tilaa temmeltää.
Ulkona pentujen käytössä on koko piha. Pikkuhiljaa pentujen
kasvaessa ne laajentavat liikkumisaluettaan kokoajan. Aluksi
ne uskaltavat olla vain lähellä kuljetuslaatikkoa, jossa ne
kannetaan ulos, ja jossa pennut voivat myös nukkua halutessaan
kun ovat ulkona. Sama laatikko toimii "pesäluolana" kun
pennut ovat sisällä pentuaitauksessaan.
Pentujen ollessa noin 5-6 viikon ikäisiä, ruvetaan
niitä pikkuhiljaa vierottamaan emosta, niin että pennut ovat
täysin tottuneita syömään kiinteää ravintoa viimeistään 7 viikon
iässä. Pennut ovat valmiita lähtemään uusiin koteihinsa 8 viikon
ikäisinä.
P.Onza
|
